Talvipuutarha ikkunalla

Talven odotusta. Myrskyä ja pimeyttä.

Mökkipuutarha on kaukana, ja niin tuntuvat myös vuodenajat olevan jossakin tavoittamattomissa. Ollaan jossakin välitilassa, välipäiviä kauemmin kestävässä.

Talvipuutarha on nyt työhuoneen ikkunalla ja levittää valoa ympärilleen. Ikkuna on varjon puolella ja varsinkin talvisaikaan hyvin vähävaloinen, mutta ei se tunnu kaikkia kasveja haittaavan. Koska kotona en voi pitää kasveja toimeliaiden ja kaikesta kiinnostuneiden kissojen vuoksi, työhuone toimii kasvien turvapaikkana.

Eläkkeelle jäänyt työtoveri lahjoitti poislähtiessään pistokkaan yli 50-vuotiaasta perintökaktuksestaan. Kun kasvi marraskuussa alkoi kukkia, sen kukkien harvinainen aivan vienosti kellertävä vivahde tuntui ihan huumaavalta. Kuin muisto kesäyön kuutamosta. Kukka näyttää pinkkiä kieltään ja sillä on aavistus pinkkiä myös sisimpien terälehtiensä reunoissa. Se ei tehnyt sellaista nuppumäärää kuin uudemmat kaktukset, vain yhden nupun jokaisen latvan päähän. Niistäkin se tietenkin pudotti osan, kun jouduin siirtämään sitä hiukan.

Perinnekaktuksen kaverina ikkunalla kukoisti vanha saintpaulia muhkeine lehtikasvustoineen. En tiedä mitä olen tehnyt väärin - lannoittanut oletettavasti - saadakseni tälle kukalle aikaan sen valtavan lehdistön.

Tamara Aladinin hyasinttimaljakko löytyi nettihuutokaupasta mukavan iloisen värisenä.

Hienokuvioisen Joker-amarylliksen olen ajatellut säästää ja yrittää saada sen kukkimaan ensi jouluna. Sarin joulublogista löysin hyviä ohjeita amaryllisten uudelleenkukituksesta. Olen sitä joskus aikaisemminkin yrittänyt, mutta tuloksena on ollut vain elinvoimaisen näköisiä lehtiä. Myös amarylliksen kasvattajan Hadecon sivuilta löytyi ohjeistusta - ja paljon uusia ihanuuksia.

Oikein hyvää uutta vuotta kaikille!